75 Hard – miten meni viikoilla 3-4

Kylläpä viikot vierähtää nopeasti! 75 Hard -haastetta alkaa olla jo neljä viikkoa takana, ja pian päästään jo helmikuuhun. Haasteen viikoilla 3 ja 4 arki iski toden teolla vastaan. Hyvillä fiiliksillä mentiin, mutta paljon oli kaikenlaisia lasten asioita, omia opiskelujuttuja sekä töissä pari yllättävää käännettä. Onneksi olin ennakoinut raskasta alkuvuotta vähän keventämällä työkuormaa jo etukäteen, eikä työviikot päässeet venymään ylipitkiksi. Miten tammikuu onkin joka vuosi todella uuvuttava..

Saliviikot lähti käyntiin 3-jakoisella ohjelmalla. Treenipäivät suunnittelin kalenteriin töiden mukaan, ja tuntui hyvältä palata taas tähän rutiiniin. Huomasin kyllä pian salitreenit aloitettuani, että kolme käyntiä viikossa ei meinannut riittää millään, ja salilla halusi viettää enemmänkin aikaa. Ensi viikosta alkaen testataan neljää salipäivää viikkoon. Näin ollaan taas jo lähempänä entistä normaalia.

Oli kyllä myös ihana huomata, että varoivainen aloittelu salilla näytti sen, että kroppa kestää ja jaksaa, eikä olisi tarvetta keventää niin paljoa. Edistystä on tapahtunut selkeästi, tai sitten olin alkuun vain liian varovainen.

Tänään onkin tarkoitus suunnitella 75 Hard -haasteen 5-6 viikoille 4-jakoinen saliohjelma, ja kasata muut treenit sen ympärille. Tämä kahden viikon suunnittelurytmi on tuntunut toimivan haasteen aikana hyvin. Alkuun se on aina sellaista kropan kuuntelua ja testailua, mutta on kyllä ollut piristävää nähdä kehitystä voimatasoissa ja jaksamisessa. On kannattanut malttaa aloitella hiljalleen, vaikka se alkuun tuntui tosi vaikealta.

Ajatus olisi tehdä kestävämpi saliohjelma vasta sitten, kun saan haasteen päätökseen maaliskuun puolivälissä. Haaste tuo treenikuormaa viikolle jo sen verran paljon, että saliohjelmat on vielä tehty kokonaisuutta ajatellen, eikä täysiä lepopäiviä ole. Haasteen jälkeen päästään täysimittaiseen salitreeniin, jolloin on palautuminen otettava ihan toisella tapaa huomioon. Tätä lähden suunnittelemaan jossain siellä haasteen 8. viikon jälkeen tarkemmin.

Arkea helpottaa kovasti, kun voi molemmissa työkaupungeissa mennä töistä suoraan salille, eikä treenit näin veny liian myöhään enää työmatkan vuoksi. Aikoinaan olin aina yötä myöten salilla, mutta tässä elämän rytmissä on priorisoitava palautuminen ja uni, ja mennä mieluummin vaikka aikaisin aamulla treenaamaan. Aamusali on muutenkin kaikista mieluisin. Päivä lähtee mukavasti käyntiin, ja treeni antaa virtaa työpäivään. Illalla on ihana tehdä palauttava kävelylenkki, mikä rauhoittaa päivän kierroksia ja valmistaa nukahtamaan helpommin.

Sää on vaihdellut laidasta laitaan. On ollut lumimyrskyä, kovaa pakkasta, ja sitten yhtäkkiä lämpöasteita ja vettä. Tämä kaikki tietysti muuttui jääkeliksi, ja nastalenkkarit sai kaivaa esiin ensimmäistä kertaa tänä talvena. Nautin talvesta, mutta loskakelit voisin jättää väliin. Toivottavasti kauniit talvikelit jatkuu, ja ehtisin vielä hiihtoladuillekin.

Yksi parhaimmista jutuista tässä elämäntaparemontissa on ollut ruokien preppaus. Aamupala tulee syötyä kotona, tai siis tulee ylipäätään syötyä. Töissä proteiinipitoinen välipala, valmiiksi prepattu lounas ja vielä ennen iltatreeniä pieni tankkaus. Lounastauon pystyy hyödyntämään täysin, kun ei tarvitse kaupassa juosta ja kaikki on valmiiksi mietitty. Iltatreenin jälkeen kotona odottaa myös valmis ruoka-annos. Ei siinä kohtaa enää jaksaisi alkaa ruokaa valmistamaan, saati kaupassa käymään.

Tykkään kyllä kokkailla, mutta huomaan arjessa syöväni todella simppelisti, eikä haittaa ollenkaan, vaikka peräkkäisinä päivinä olisi samaa ruokaa. Tämä tietysti helpottaa ruokien preppausta, mutta ehkä täytyy jossain kohtaa antaa kokkaamiselle myös enemmän aikaa ja ajatusta.

Reissussa ollessa on ollut helppo valita fiksuja ruoka-annoksia, eikä pikaruokaa ole ihme kyllä tehnyt edes mieli. Myös uutuussuklaat, laskiaispullat sun muut herkut on ollut helppo jättää kaupan hyllylle tai kahvihuoneen pöydälle. Proteiinipatukka tai -rahka on pelastanut monta kiireistä päivää tai automatkaa. Sellaiset vaihtoehdot mahtuu helposti päivän makroihin.

Haasteen vedenjuontiosuus on helpottunut myös, ja joskus varsinkin salipäivinä menee enemmänkin vettä, kuin se 3,7 litraa. Olen yrittänyt pitää huolen siitä, että suurin osa olisi juotuna jo lounaaseen mennessä, ja se on helpottanut iltaa kummasti. Tärkeää on edelleen seurata, että suolaa tulee saatua tarpeeksi tuollaista vesimäärää vastaan. Huomasin, että jos suolat on vähissä, iskee väsymys ja huonovointisuus. Kroppaa kuunnellen mennään tässäkin.

Paria viimeistä viikkoa on pitänyt kiireisenä myös kevään opintojen aloitus. Juoksukoulu alkoi teoriaosuudella, ja pian pääsen aloittamaan myös käytännön hommat. Mindfulnessin opinnoissa lähden ensisijaisesti keskittymään työuupumuspuoleen ja palautumiseen. Samalla tulee opiskeltua vielä ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa, voimaharjoittelujuttuja sekä ravitsemusta. Mielenkiintoinen ja työntäyteinen kevät siis tulossa, mutta ihanaa päästä syventämään tietoa näissä aiheissa, ja soveltamaan sitä omaan elämään ja treeneihin.

Movement is a medicine for creating change in a person’s
physical, emotional, and mental states.

75 Hard Challenge -matka jatkuu.. Nämä haasteen ensimmäiset neljä viikkoa ovat luoneet rytmin arkeen, ja näyttäneet, että jos jotain toistaa säännöllisesti, siitä todellakin tulee tapa. Tämähän pätee myös negatiivisiin asioihin, ja onkin hyvä tutkia, mitä asioita toistaa arjessaan, ja mitä haluaa lähteä tietoisesti muuttamaan parempaan suuntaan.
Elämä on valintoja täynnä.

-Hanna